Terveyden edistämisen barometri 2010

Terveyden edistämisen barometri 2010:
Kuntalaiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa

Suomalaiset eivät usko voivansa vaikuttaa päätöksentekoon kotikunnassaan. Yli puolet, 57 prosenttia, kansalaisista pitää mahdollisuuksiaan vaikuttaa kotikuntansa päätöksentekoon heikkoina.

Kuntapäättäjät taas näkevät asiat toisin kuin kansalaiset. Kunnanjohtajista kolme neljäsosaa pitää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia joko erinomaisina tai hyvinä. Järjestöjohtajat pitävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaikkein heikoimpina. Lisäksi vain noin puolet kansalaisista katsoo yhdenvertaisen kohtelun toteutuvan kotikunnassaan hyvin. Tulokset selviävät Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) Terveyden edistämisen barometrista 2010, joka julkaistiin 28.4. Helsingissä.

Kuntalaisten ja päättäjien näkemykset eivät kohtaa

Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka pitää kansalaisten näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta huolestuttavina.

- Kuntalaisten ja päättäjien näkemykset eivät kohtaa ja tähän on syytä kiinnittää huomiota. Osallisuus ja kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista ovat tärkeitä tekijöitä myös terveyden taustalla, korostaa Juvakka.

Tekryn suunittelijan Heikki Parviaisen mielestä syynä kansalaisten tyytymättömyyteen voi olla se, että kunnissa päätettävät asiat tuntuvat vierailta.

- Isot asiakokonaisuudet ja tulevaisuuteen vaikuttavat linjaukset saattavat tuntua kuntalaisista vaikeasti hahmoteltavilta. Myöskään kaikkia vaikuttamiskanavia ei välttämättä tunneta.

Kunta- ja järjestöjohtajat epäilevät syiksi useimmiten päätöksentekoon ja järjestelmiin liittyviä asioita, kuten byrokratiaa, edustuksellista demokratiaa ja päätöksenteon etäisyyttä.

- Kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien vastauksissa korostuvat muita vastaajia enemmän kansalaisten tahtoon liittyvät syyt, kuten kansalaisten passiivisuus sekä kiinnostuksen puute päätöksentekoa ja vaikuttamista kohtaan. Toisaalta he korostavat myös päätöksentekoon liittyvää kompromissien tekoa, Parviainen kertoo.

Parhaina keinoina kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi nähdään kunnan palveluiden, kuten kirjastotoimen, liikuntapaikkojen ja kulttuurin tarjoaminen sekä vapaaehtoistoiminta. Myös kansalaisten oman aktiivisuuden merkitystä korostetaan. Kuntapäättäjien näkemysten mukaan juuri yksilöiden arvot ja asenteet vaikuttavat eniten terveyteen.

Terveyden edistämisen näkymät ristiriitaisia
- Heikko kuntatalous ei edistä terveyttä

Kuntavastaajien odotukset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tekijöiden kehityksestä tulevaisuudessa ovat osin myönteisiä, mutta ilmassa on myös uhkia. Kuntavastaajista 42 prosenttia pitää terveyden edistämisen tulevaisuutta ristiriitaisena ja varsinkin kunnanhallitusten puheenjohtajat jopa synkkänä. Odotukset ovat samankaltaisia myös järjestöissä.

Heikko kuntatalous on kyselyn perusteella keskeisin uhka suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työllisyyden arvioidaan paranevan, mutta tuloerojen, lastensuojelun tarpeen ja sosioekonomisten terveyserojen kasvavan. Kunnanhallitusten puheenjohtajat pitävät riskeinä terveyden kannalta myös kuntahallinnon sekavuutta ja kansalaisten omaa välinpitämättömyyttä.

- Kuntataloutta ravistelevasta taantumasta ja Paras-hankkeen hallinnollisista myllerryksistä huolimatta terveyttä vahvistavia toimintoja ja palveluita halutaan kunnissa ylläpitää ja niiden rahoitusta jopa lisätä. Tämä on terveyden edistämisen kannalta myönteinen asia, arvioi Parviainen.

Erityisesti järjestöjen vastauksissa näkyy huoli Suomen talouskehityksestä ja sen heikompiosaisten asemaa heikentävistä vaikutuksista. Järjestövastaajat toivat esille resurssien niukkenemisen, sosioekonomiset terveyserot ja myös terveyden edistämisen toimien ja yleensä ennaltaehkäisyn tulosten näytön hankaluuden.

- Yhteiskunnallinen murros ja taloustilanne näkyy järjestökentän mielipiteissä kuntakenttää vahvemmin. Samoin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vähentymisen koetaan vaikuttavan järjestöjen toimintamahdollisuuksiin, Parviainen toteaa.


Terveyden edistämisen barometri 2010 kuvaa kansalaisten ja päättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykytilanteesta, ajankohtaisista kysymyksistä ja tulevaisuudesta Suomessa. Barometri julkaistiin 18. kerran ja siihen haastateltiin yhteensä 268 kunta-, terveys- ja järjestöjohtajaa. Kansalaiskyselyyn vastasi 1000 suomalaista. Barometriin sisältyy kansalaisille suunnattu, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä yleisesti kartoittava kysely ja tätä laajempi kysely terveysasioista vastaaville johtajille, kunnanjohtajille, kunnanhallitusten puheenjohtajille sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen johtajille. Tekry julkaisee Terveyden edistämisen barometrin vuosittain keväällä.


Lisätietoja:
Tekryn suunnittelija Heikki Parviainen puh. 045 657 6779, (09) 7253 0365, heikki.parviainen@tekry.fi

Terveyden edistämisen barometri 2010 verkossa: www.tekry.fi > Ajankohtaista

Terveyden edistämisen barometri 2010 -toimittajakappaleet:
Tekry, viestintä, viestintäsuunnittelija Ulla Heinola, ulla.heinola@tekry.fi
puh. 050 537 4945, Karjalankatu 2 C 63, 00520 Helsinki

• Terveyden edistämisen barometri 2010 (pdf, 694 kt)